Kirjoituksia

Aavekipu, romaani (Basam Books 2025)

2025-11-28T17:35:00+02:00

"Aavekipu" – Rakkauden biologiaa, petosta ja halun logiikkaa

28.11.2025 08:18:00 EET | Basam Books | Tiedote

Onko rakkaus biologinen harha vai elämää ylläpitävä voima? Marja-Riitta Vainikkalan Aavekipu on epärakkausromaani, joka tutkii halua, petosta ja rakkauden kemiaa ilman vaaleanpunaisia suodattimia.

Aavekipu kertoo rakkaudesta – mutta se ei ole rakkausromaani. Se on tarina Annasta, joka etsii läheisyyttä, mutta törmää omiin rajoihinsa. Nuori Anna uskoo itseensä, mutta epäilee rakkautta. Kun hän saa tietää miehensä rakastuneen toiseen naiseen, hän järkyttyy ja haluaa kostaa. Vuosia myöhemmin vanhempi Anna käy läpi tapahtunutta ja ymmärtää myös oman osuutensa: hän ei ollut vain petetty, vaan myös itse petti. Hän ei ollut uhri vaan veteli lankoja siinä missä mieskin.

Romaani kulkee kahdessa aikatasossa, joissa lukija pääsee seuraamaan viiden ihmisen välistä monimutkaista rakkausasetelmaa – viisiödraamaa, jossa jokainen kaipaa, haavoittaa ja valitsee. Kyse on tunteista, jotka eivät osu samaan aikaan, samaan paikkaan, saman ihmisen kanssa. Teos tuo yhteen halun biologiaa ja rakkauden sumeaa logiikkaa: miksi me himoitsemme, rakastumme, petämme ja pysymme – vaikka järki sanoisi toisin?

"Himo, kiima, juoksuaika. Vietti vie ja halu polttaa, satuttaa, työntää ja pettää. Halu omistaa ja olla omistuksessa, kaikki liejut samasta lammesta."

"Rakkaus alkaa rakastumisesta. Se on tuoksusignaalien kutsu ja hajuhiukkasten aiheuttama humala."

"Rakastuminen on kuin Gaussin käyrä. Siinä on nousu, käännekohta ja tasannehuippu, ja sen jälkeen lasku kohti loppuratkaisua. Pitkin matkaa siinä on konflikteja ja ristiriitoja. Se toimii kuin draaman kaari, jolle tapahtumien juoni rakentuu. Se kestää pari vuotta, tarpeeksi pitkään synnyttääkseen kiintymyksen kumppania kohtaan ja muuttuakseen rakkaudeksi. Toisaalta se kestää myös tarpeeksi pitkään, jotta ehtii saada kumppanista kyllikseen."

Lopulta Anna oivaltaa syyn omaan kipuunsa. Hän tajuaa, että ihminen toimii aina tavalla, joka tuntuu itselle oikealta – olipa asia millainen tahansa. Voi kokea olevansa rakastunut yhteen ja samaan aikaan unelmoida toisesta. Rakkaus ei ole varma, yksinkertainen tai pysyvä tila. Se voi olla hetkiä, siellä täällä.

Marja-Riitta Vainikkala on oululainen tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt romanttisten novellien kokoelma En rakastu ennen kesää (2024).

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: Anita Salo, anita@basambooks.fi

Avainsanat

#rakastuminen #halu #tunteet #petos #rakkaus #romaani #draama #parisuhde

Treenikirjoittamisen taito

2025-01-30T18:21:00+02:00

Yhdysvaltalainen kirjailija, kirjoittamisen opettaja ja kuvataiteilija Natalie Goldberg on kehittänyt idean treenikirjoittamisesta, joka pitää yllä kaikkea kirjoittamista.

Moni kirjoittaja luopuu aikeestaan jo alkuvaiheessa, koska teksti ei ole heti täydellistä. Treenikirjoittamisen menetelmä antaa luvan unohtaa täydellisyyden vaatimukset ja edetä vaihe kerrallaan - nopeasti kirjoitetetusta tajunnanvirtamaisesta raaka- eli treenitekstistä aikaa vievään muokkaukseen.

Treenikirjoittamisen ajatus auttaa kirjoittajaa tiedostamaan, että luova ja kriittinen kirjoittaminen ovat eriluonteisia sekä ohjaa kirjoittajaa etenemään vaihe vaiheelta.

Goldberg korostaa kirjoittamisprosessin alkupäätä, raakatekstin tuottamista. Treeniteksti kirjoitetaan vain itselle. Kirjoitustukkeuma poistuu, kun luova minä alussa vapautuu kriitikkominän kontrollista. Kriitikon vuoro on myöhemmin, tekstin jalostuksessa lukijoille.

Goldberg käyttää kirjoittamisen apuna vertauskohtia kuvataiteesta ja muistuttaa aistihavaintojen tärkeydestä.

Sain nähdä Goldbergin opetusmenetelmää läheltä osallistuessani hänen kirjoituskurssilleeen Taosissa, New Mexicossa vuonna 2003.

Sen jälkeen suomensin kaksi hänen kirjoittamisoppaistaan: Avoin mieli - Kuinka elää kirjoittajan elämää (KVS 2004) ja Hyvä kaukainen ystävä - Kuinka kirjoittaa elämäntarina (KVS 2009). Viimeksi mainitussa kirjassa Goldberg käsittelee elämäntarinan kirjoittamista harjoituksena, joka on välittömästi assosioivaa ja fyysistä ja jossa luotetaan kehon muistiin. Goldberg kehottaa kirjoittajaa sukeltamaan syvälle "tuntemattomaan minään".

Molemmissa kirjoissa esitellään perusharjoitus Muistan, jonka ympärille kietoutuu koko kirjoittamisen prosessi. "Muistaminen" tuo tekstiin yksityiskohtia, aistihavaintoja ja elävyyttä.

Tässä kyseinen harjoitus esimerkkinä Goldbergin treenikirjoittamisen menetelmästä
(Harjoitus tässä kuten se on esitelty Avoin mieli -kirjassa)

Ajasta kirjoittamistuokio 10 minuutiksi. Aloita sanalla "muistan" ja anna mennä.
Jos juutut etkä tiedä, mitä kirjoittaa, kirjoita taas "muistan" ja jatka siitä.
Muistan ei tarkoita, että kirjoittaisit vain menneestä. Anna tajunnan viedä.

Lopeta, kun olet kirjoittanut 10 minuuttia. Pidä tauko, ja aloita kirjoittaminen uudelleen sanoilla "en muista".

Samalla tapaa voit jatkaa kirjoittamista 10 minuutin sarjoissa (vaikka toisena päivänä) aloittamalla sanoilla: ajattelen - en ajattele, tiedän - en tiedä, tahdon - en tahdo, olen - en ole...

Tämä harjoitus ohjaa mielen positiiviseen ("muistan") ja negatiiviseen ("en muista"), näkyviin ja piiloisiin paikkoihin, tietoiseen ja tiedostamattomaan. Se antaa mahdollisuuden mielen tutkiskeluun, mutta toimii myös verryttelynä ennen varsinaisen tekstin aloittamista.

Natalie Goldbergin oppeja kirjoittajaohjaajille

Goldbergin omaan opetukseen kuuluu seuraavanlaisia menetelmiä:

- Rakenteen rikkominen

- Mielen ankkurointi

- Ajastetut kirjoitustuokiot

- Ääneen lukeminen

- Mieleen palauttaminen

- Ryhmäulottuvuuden hyödyntäminen

- Treenikirjoittaminen

- Kirjoittajatreffit

- Apinamieli ja muusa

- Kuvataiteen keinot kirjoittamisessa

Niistä tarkemmin opaskirjassa Marja-Riitta Vainikkala & Marja-Liisa Kaltila:

Sanasta kuvaksi - kuvasta sanaksi (KVS 2008).

Romanttisia novelleja - En rakastu ennen kesää (Saga Egmont, e-kirja, 2024)

2024-11-12T13:27:38+02:00

Omaksikin yllätyksekseni (ja tietysti sopimuksen mukaan) Saga Egmont -kustantamo julkaisi kesällä 2024 kokoelman romanttisia viihdenovellejani, jotka on alunperin julkaistu Kolmiokirjan Perjantai-lehdessä. Kirjoitin ne 1980-90-luvuilla ja olin melkein unohtanut ne. Nyt ne saivat uuden elämän e-kirjana mm. lukuaikapalveluissa.

KIRJAN KUVAUS

Rakkaustarinoita kultaiselta 80-luvulta.

Nuoren taiteilijan vilpitön rakkaus sulattaa salaisuuksia kantavan naisen sydämen. Osallistuminen tv-visailuun johtaa keväiseen seikkailuun Pariisissa. Odottamaton kohtaaminen laittaa vankan päätöksen olla rakastumatta ennen kesää koville.

Marja-Riitta Vainikkalan romanttiset novellit ovat täydellisiä herkkupaloja nostalgiannälkään. Ne ovat tuulahdus ajoilta, jolloin kesät kuluivat laiturinnokassa rakkaustarinoiden parissa. Matkusta mukaan ajassa taaksepäin, muistojen siivittämänä, tutkimaan neonvaloja säteilevää vuosikymmentä.

Marja-Riitta Vainikkala on suomalainen tietokirjailija, suomentaja sekä luovan kirjoittamisen opettaja. Uransa alkuvaiheilla hän on julkaissut myös romanttisia novelleja.

Kirjoittajan valmennusopas: Kirjoittajakurssikirja (2021)

2024-11-12T13:15:00+02:00

Vuonna 2021 ilmestynyt Kirjoittajakurssikirja on ollut kirjoittajien matkaseurana nyt kolme vuotta.

Kirjaa laatiessani halusin siitä perustason opaskirjan, joka tarjoaa erilaisia kirjoittamisvaihtoehtoja runsaiden harjoitusten ja niihin liittyvien tietoiskujen avulla. Sellaisena se on ilmeisesti palvellutkin niitä lukemattomia kirjoittajia, jotka ovat kertoneet hyödyntävänsä kirjaa omassa työskentelyssään niin kirjoittajina kuin kirjoittamisen ohjaajina.

Kirjoittajakurssikirjan esipuheesta

Fiktiosta tietokirjoittamiseen, treenikirjoittamisesta tekstin muokkaamiseen ja elämäntarinallisesta kirjoittamisesta terapeuttiseen kirjoittamiseen: Kirjoittajakurssikirja sisältää kahdeksan erityyppistä luovan kirjoittamisen kurssiohjelmaa proosan ja tietotekstin kirjoittajille.

Kirjoittajakurssikirja soveltuu sekä kirjoittajaohjaajille kurssien suunnitteluun että eri vaiheissa olevien kirjoittajien harjoituskirjaksi.

Kurssiohjelmat ovat syntyneet kirjoittajaohjaajavuosieni varrella ja hioutuneet vuoropuhelussa opiskelijoiden kanssa. Tarkastelen kirjoittamista spiraalina, ikään kuin kierreportaina joissa keskipilarin eli kirjoittamisen ympäri kiertyviltä portailta voi nähdä kerroksia ylös ja alas, moneen suuntaan.

Kirjassa ohjaajan näkökulma kietoutuu kirjoittajan näkökulmaan ja sama kirjoittamisen keino voi saada uutta valaistusta eri "kurssikerroksissa". Perspektiivit kytkeytyvät toisiinsa monin yhteyksin, eteneehän koko kirjoittamisen prosessikin kehänä. Materiaali ja harjoitukset ohjeineen ovat osin ohjaajalähtöisiä, mutta materiaalin ja harjoitusten soveltaminen ovat kirjoittajan aluetta.

Kirjan ensimmäinen osa Kehykset painottuu ohjaajan osuuteen, joka limittyy myöhemmin myös kurssisisältöihin. Myös kirjoittamisen opiskelijan on hyvä tietää esimerkiksi siitä, mihin ohjaaja tekstipalautteessa kiinnittää huomiota. Kurssiohjelmissa kirjan toisesta osasta lähtien painotus kuitenkin siirtyy kirjoittajan työskentelyyn.

Kurssit sisältävät harjoituksia, teoriaiskuja ja tekstianalyysiesimerkkejä. Niistä voi myös valita erillisiä harjoituksia sekä yhdistelemällä ja muuntelemalla koota omanlaisia harjoituskokonaisuuksia.

Tekstin muokkaukseen keskittyvillä kursseilla harjoitukset etenevät pikkukirjoituksista laajempiin tehtäviin. Sellaisia kursseja kirjassa on neljä: 1) Lyhytkurssi tilanteesta juoneksi, 2) Muokkaavan kirjoittamisen kurssi, 3) Elämäntarinakurssi ja 4) Luovan tietokirjoittamisen kurssi.

Kirjoittamisen virittelyyn suuntaavat 5) Treenikirjoittamisen kurssi ja 6) Kulkevan kirjoittamisen kurssi.

Valmisteilla olevan laajemmat tekstin muokkaukseen paneutuvaan 7) Palautekurssiin käsikirjoitusta työstäville ei kuulu tunneilla tehtäviä kirjoitusharjoituksia, vaan siellä muokataan palautteen avulla tapaamisten ulkopuolella kirjoitettua tekstiä. Tämä kurssi edellyttää vuorovaikutteisuutta eli joko vapaamuotoista vertaispalaute- tai ohjaajan vetämää ryhmää. Ryhmän tapaamisethan voi järjestää myös etänä, jolloin jokainen antaa kirjallista tai suullista palautetta toisille.

Tekstien muokkaus sen sijaan ei kuulu 8) Terapeuttisen kirjoittamisen kurssille, jolla pääpaino on harjoituksissa. Tekstin muokkaamiseen ei edes pidä kiinnittää huomiota, koska tässä tapauksessa kirjoittamisella on välineellinen tehtävä tunteiden ja kokemusten selkeyttäjänä.

Kirjoittajakoulutuksissa on käytössä myös yhteisomaisuudeksi muuntuneita harjoituksia, joista monen alkuperää ei pysty jäljittämään. Olen myös niitä sovittanut kurssiohjelmiin.

Natalie Goldberg: Avoin mieli - Kuinka elää kirjoittajan elämää, suom. Marja-Riitta Vainikkala (KVS 2004)

2024-11-10T18:51:00+02:00

Lähdeteos: Wild Mind. Living the Writers's Life.

Avoin mieli on omaperäinen teos kirjoittajan tiestä. Se on kirjoittajaopas ja fiktiolla höystetty kirjoittajansa Natalie Goldbergin elämäntarina.

Teoksen ydinlauseita on "Kirjoitamme, koska haluamme kirjoittaa". Kirjoittamisen syitä ei kannata etsiä itsen ulkopuolelta, ja kaikki esteet ovat tekosyitä hänelle, joka todella haluaa kirjoittaa.

Kirja esittelee Goldbergin kehittää treenikirjoittamisen (writing practice) menetelmää. Treenikirjoittajan tunnuslause on "anna mennä". Jokaisella kirjoittajalla on vähintään kymmenen minuuttia päivässä tai viikossa aikaa raakatekstin (treenitekstin) kirjoittamiseen.

Treenikirjoittamisen käsite kuvastaa verryttelyn ja valmentautumisen ajatusta: taidon jatkuvaa ylläpitoa. Goldberg vertaa kirjoittamista Zenin mietiskelyharjoituksiin (practice), mutta myös urheilulajeihin kuten juoksuun ja tennikseen.

Treenikirjoittaminen pitää yllä kaikkea kirjoittamista. Moni luopuu aikeistaan jo alkuvaiheessa, koska teksti ei ole heti täydellistä. Treenikirjoittamisen menetelmä antaa luvan unohtaa täydellisyyden vaatimukset ja edetä vaihe kerrallaan - nopeasti kirjoitetusta raakatekstistä aina aikaa vievään muokkaukseen.

Näin se myös tukee määrätietoista, "ammattimaista" asennetta kirjoittamiseen. Syntyy uskallus elää kirjoittajan elämää.

Natalie Goldberg: Hyvä kaukainen ystävä - Kuinka kirjoittaa elämäntarina, suom. Marja-Riitta Vainikkala (2009)

2024-11-10T18:27:00+02:00

Hyvä kaukainen ystävä - Kuinka kirjoittaa elämäntarina. (Lähdeteos Old Friend Far Away - The Practice of Writing Memoir)

Natalie Goldberg tarkastelee Hyvä kaukainen ystävä -teoksessa elämäkerrallista kirjoittamista. Hän houkuttelee lukijaa kirjoittamisen pariin innostamalla ja rohkaisemalla sekä tarjoamalla konkreettisia harjoituksia.

Goldbewrg kutsuu menetelmäänsä kirjoittamisen harjoittamiseksi (writing practice). Ajatus pohjautuu Zeniin, jossa harjoittamisella on erityismerkitys. Se ei tarkoita samaa kuin "harjoitus" tai "harjoite", jotka tähtäävät jonkin yksittäisen taidon opetteluun. Kirjoittamisen harjoittaminen on prosessi, joka kehittää kirjoittajaa olemaan läsnä omassa tekstissään.

Säännöllisellä kirjoittamisella harjoittamisella kirjoittaja työstää kirjoittavaa minää ja harjoittelee olemaan välittämättä jokaisen kirjoittajan mielessä nalkuttavasta sisäisestä kriitikosta, apinamielestä (monkey mind).

Suomennoksessa käytän kirjoittamisen harjoittamisesta myös ilmaisua treenikirjoittaminen. Se nostaa esiin Goldbergin menetelmän toisen puolen. Kirjoittajan treenejä voi verrata urheilijan valmentautumiseen. Goldberg puhuukin kirjoittamislihaksista.

Suomensin lähdeteoksen nimessä käytetyn memoir-sanan elämäntarinaksi. Vaihtoehtosia sanoja ovat omaelämäkerta ja muistelmat; mikset myös autofiktio tai nykyään harvemmin käytetty "tunnustuksia".

Jokainen kirjoittaja nimeään tarinalajin itselleen ominaisella tavalla. "Oikean vaihtoehdon löytämiseen on kylliksi aikaa. Se tulee mieleen kirjoittaessa, mutta on hyvä istuttaa siemen. Mikään ei kasva ilman sitä", Natalie Goldberg sanoo.

Elämä tarinaksi (KVS 2003)

2024-11-10T15:24:00+02:00

Liisa Enwald - Marja-Riitta Vainikkala-Kejonen - Anja Vähäaho: Elämä tarinaksi (KVS 2003)

Elämä tarinaksi -kirjoituskokoelma avaa näköaloja aikaan ja muistiin, maisemaan ja minuuteen, kuvan ja musiikin maailmoihin. Teos on tarkoitettu kaikille niille, joita oma tai suvun historia kiinnostaa.

Elämäntarina on aina kirjoittajansa näköinen. Sitä ei saa pakottaa seuraamaan valmiiksi tallattuja polkuja. Reitin voi valita kunkin elämän ainutkertaisen kartan mukaan.

Elämäntarinan kirjoittaja on löytöretkeilijä, joka voi löytää etsimänsä. Mutta hän voi löytää myös jotain aivan muuta - kuten Kolumbus, joka luuli tulleensa Intiaan, mutta pääsikin Amerikkaan.

Elämä tarinaksi on syntynyt kirjoittajiensa kokemuksista elämäntarinakurssien kouluttajina. Varsinaista oppikirjaa emme halunneet tehdä vaan halusimme valottaa pikemmin sitä, mitä matkan varrella olemme oppineet elämäntarinan kirjoittamisesta.

Poimintoja kirjan otsikoista:

Elämäntarinan taustatyöt

Elämäntarinan aloittaminen

Luova käsi ja kontrolloiva käsi

Elämäntarina terapian ja kaunokirjallisuuden välissä

Rakkausmuistot

Muisti ja maisema

Muistojen kutsuminen

Elämäntarina ja kuva

Matka minään

Sanasta kuvaksi - kuvasta sanaksi (KVS 2008)

2024-11-10T15:05:54+02:00

Sanasta kuvaksi - kuvasta -sanaksi -kirja on tarkoitettu kirjoittamista ja kuvataidetta harjoittaville ja harjoitteleville. Olemme kirjassa yhdistäneet omaa työkokemustamme kuvataiteen (Marja-Liisa Kaltila) ja sanataiteen (Marja-Riitta Vainikkala) opettajina.

Harjoitusten lähtökohta on, että kirjoittajan ei tarvitse osata "piirtää" eikä kuvantekijän "kirjoittaa", sillä kirjan leikkimieliset harjoitukset ovat verryttelyä ja rentoutusta ennen varsinaista tehtävää. Harjoituksista esimerkiksi mandalaa voi käyttää myös meditatiivisena ideariihenä.

Luovaa työskentelyä kahlitseva tukkeuma poistuu, kun alkuvaiheessa vapautuu leikkimään eri taiteenalojen keinoin.

Syysrunoharjoitus

2024-11-09T22:14:00+02:00

Merete Mazzarella: Syksystä syksyyn (2021)

2021-04-12T14:16:00+03:00

Kaleva 12.4.21

Kun kalenteri tyhjeni

PÄIVÄKIRJATEOS

Merete Mazzarella: Syksystä syksyyn, suom. Raija Rintamäki. Tammi 2021.

"On ollut erikoinen kokemus kirjoittaa elämästään samalla kun elää sitä", Merete Mazzarella sanoo päiväkirjamaisessa teoksessaan Syksystä syksyyn. Hän kirjaa ajatuksiaan syyskuusta 2019 seuraavaan syyskuuhun.

Ratkaiseva käänne tapahtuu 13.3.2020, jolloin Mazzarellan varauksista täyttynyt kalenteri tyhjenee päivässä. Kirjailijaesiintymiset ja seminaarit peruuntuvat, koronavirus on saapunut. Myös 75-vuotispäiväksi varattu matka ja sukujuhla peruuntuvat.

Kirjoittaminenkaan ei enää tuota samanlaista iloa kuin aiemmin. Syyksi Mazzarella arvelee vahvistuvaa tietoa kuoleman väistämättömyydestä. Miten loppuaikansa haluaa käyttää, kauanko onnellinen parisuhde vielä kestää ennen kuin jommankumman on lähdettävä?

Päiväkirja etenee ajantasaisesti ilman myöhempiä jälkiviisaita lisäyksiä. Ensin eletään aikaa ennen pandemiaa, sitten aikaa sen tultua.

Osa tekstin tehosta on juuri siinä: lukija saa kokea, kuinka maailma yhtäkkiä muuttuu ja kuinka isotkin muutokset lipuvat osaksi arkea.

Kritiikittä se ei kuitenkaan suju. Mazzarella arvostelee erityisesti ikääntyneiden eristämistä, joka tapahtui kuin heidät saatettaisiin syyntakeettomina holhouksenalaisiksi. Terveys ei säily sillä, että ihmiseltä suljetaan mahdollisuus tuntea läheistensä läsnäolo.

Koronakevään kuluessa kirjoittaminen osoittautuu taas tärkeäksi. Siitä tulee mielekkyyden ja järjestyksen luomisen väline.

Kirjoittamisessa "on rohjettava sekoittaa korkeaa ja matalaa, suurta ja pientä, aluksi ehkä myös tyydyttävä keräämään pelkkiä katkelmia siinä toivossa, että ne voi aikanaan yhdistää kokonaisuuksiksi."

Syksystä syksyyn on ehkä vähemmän henkilökohtainen kuin Mazzarellan aiemmat esseetyyliset teokset, sillä nyt hän keskittyy maailmantilanteeseen - ilmastonmuutoksen seurauksiin sekä köyhien ja etuoikeutettujen eroon tilanteessa, jossa resurssit eivät jakaudu tasaisesti.

Myös korona kuuluu asioihin, joihin ihminen on toimillaan maapallon ajanut.

Mazzarella kirjoittaa kuitenkin entiseen tapaan myös yleisinhimillisistä asioista - ajasta, muistista, ystävyydestä ja kaipauksesta.

Siten Syksystä syksyyn on yhtaikaa sekä prosessi että raportti, havainnollinen dokumentti vuodesta, jolloin kaikki muuttui.

MARJA-RIITTA VAINIKKALA