Kolme surmanluotia

 

Esikoisromaani

Essi Kummu: Mania. Tammi 2006

 

Oululaisen Essi Kummun (s. 1977) Mania-romaanin taustana on muutaman vuoden takainen tapaus, kun kolmikymppinen nainen surmasi ampumaradalla kolme miestä.

Kyseessä ei ole rikoskertomus, vaan kuvaus ihmisestä, joka pakenee betoninharmaata todellisuutta tietokonepeleihin. Romaani alkaa ampumaratakohtauksesta. Se etenee eri aikatasoissa ja eri näkökulmissa sen mukaan kuin Laura tutkintovankeudessa terapeutin neuvosta kirjoittaa tarinaansa ja yrittää muistaa, mitä oikeastaan tapahtui.

Laura on 29-vuotias puhelinmyyjä ja kuusivuotiaan Elinan yksinhuoltaja. Pinnalta kaikki on hyvin. Hänellä on oma kerrostalo-osake ja vakituinen työ. Se ei vastaa hänen yliopistokoulutustaan eikä liiemmin innosta, mutta siitä saa leivän. Hän rakastaa tytärtään, mutta jättää tämän helposti omaan mielikuvitusmaailmaansa, sillä illat ja yöt ovat Lauran pelitaivas. Sille hän pyhittää elämänsä ja sen vuoksi hän nukkuu tuskin ollenkaan.

Hetkellisen muutoksen tuo uusi miesystävä, alakerrasassa asuva näyttelijä-talonmies Mieto. Miedosta ja Elinasta tulee tiimi. Mies huolehtii tytön syömiset ja nukkumiset ja yrittää huolehtia Laurastakin. Peliriippuvuus kuitenkin pysyy ja taloustöissä touhuava Mieto alkaa ärsyttää Lauraa yhä enemmän. Lopulta hänen päässään napsahtaa.

Syvyyttä tarinaan tuo näkökulmien vaihtelu Lauralta Elinalle. Kirjoittaessaan Laura myös kuvittelee kolmen uhrinsa viimeisen päivän ja siten antaa näille puheenvuoron. Syvyyttä tuo sekin, ettei varmasti voi tietää, mikä on Lauran kuvitelmaa, mikä ”totta”. Toden ja Lauran fiktion välissä on esimerkiksi terapeutin teini-ikäinen poika, jolla on vain nettiystävyyksiä. ”Myöhemmin hänen reppunsa tutkitaan, matematiikan vihko, sen takakannen ylälaitaan on merkitty kaava jolla tappaisi kerralla lauman ihmisiä.”

Viittaus Myyrmäen tavaratalon räjäytykseen ei ole irrallinen, vaikka Kummun romaani ei siihen enempää kajoa. Pojan kuten Laurankin kohtalo kertoo yksinäisyydestä ja tajunnallisesta vetäytymisestä, mikä voi olla Elinankin tulevaisuus.

Rikos- ja onnettomuusuutiset herättävät uteliaisuuden ja ahdistuksen sekaisen tunteen, jota kirjailija käyttää materiaalina. Viime vuosina tällaisia teoksia on ilmestynyt mm. Tapani Baggen nuorisoromaani ”Daltonin veljeksistä”, Anja Snellmanin Bodom-järven surmia mukaileva romaani Lyhytsiipiset (2003) – kirja ilmestyi ennen kuin tapahtumaa alettiin uudelleen tutkia. Elokuussa julkaistu Markku Pääskysen romaani Vihan päivä kuvaa tavallista omakotiperhettä, jossa äiti eräänä päivänä päättää katkaista salatun velkakierteen haulikolla.

Uutiset onnettomista tapahtumista herättävät suuren miksi-kysymyksen. Fiktio ei siihen suoranaisesti vastaa, mutta siinä kuvataan ja kuvitellaan todellisuus, joka sellaista saa aikaan.

Niin myös Essi Kummun Mania. Sen murheellinen todellisuus taittuu ilmavalla ja runollissävyisellä kerronnalla ja elää mielessä pitkään.

MARJA-RIITTA VAINIKKALA

(Kaleva 1.9.2006)