H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen.jpg

Kaleva 1.2.2016

Itse juoksin juoksuni, itse voitin kilpailuni

 

ROMAANI

Karo Hämäläinen: Yksin. Romaani Paavo Nurmesta. WSOY 2015.

 

Suurjuoksija, yhdeksänkertainen olympiavoittaja, menestynyt liikemies ja kansallissankari, jolle Suomen valtio tilaa patsaan hänen ollessaan 27-vuotias.

 

Spartalainen, joka elää kilpailusta itsensä kanssa. Ei silti, tärkeää on voittaa myös muut. Hopea on Paavo Nurmelle tappiomitali.

 

Mies, joka elämänsä lopulla toteaa, ettei saavuttaminen enää tuottanut iloa. ”Menestystä minä janosin, en onnea. Onnea ei mitattu numeroin. Menestykseni näin kellosta ja oman pääoman tasearvosta.”

 

Tammikuun alussa Savonia-palkinnon voittanut Karo Hämäläinen on mennyt henkilönsä pään sisään ja faktojen pohjalta eläytynyt tämän mielenmaisemaan. Romaanissa Nurmea luonnehtivat säntillisyys, numerotarkkuus ja ilmeinen empatiakyvyn puute antavat kuvattavalle autistisia piirteitä. Ehkä ankaran itsekurin mies juuri sellainen olikin.

 

Nurmi ei suostu olemaan ”Suomen poika” silloin kun häntä juhlitaan voittajana. ”En ollut me enkä Suomi. Olin juossut itse omat juoksuni, omilla ansioillani, omilla treenikilometreilläni.” Hän vertaa juoksemista taiteilijan työhön.

 

Epäonnisen Amerikan kiertueen jälkeen juoksijanura tyrehtyy. Kun ei enää voi voittaa urheilussa, Nurmi päättää tulla Suomen vauraimmaksi mieheksi. Hän muuttaa nopeuden rahaksi ja ryhtyy talonrakennuttajaksi: markat sekunteja, minuutit miljoonia.

 

Vain yksi säilyy arvokkaana läpi elämän: toteutumaton suhde nuoruudenrakastettuun, jota Nurmi romaanissa puhuttelee ”sinäksi”.

 

Sekin on kaksitahoinen tunne, jota leimaa kaipuu ja katkeruus. Naisen impulsiivisuus ja turhamaisuus ärsyttävät kieltäymyksellistä miestä, mutta silti hän ei voi olla tätä ajattelematta.

 

Kun voittajan ura urheilussa tuntuu olevan lopussa, Nurmi itsekin kokeilee elämännautintoja, joita ennen on pitänyt joutavuuksina. Niitä ovat viina ja naiset.

 

Hämäläisen romaani on rankka ja koskettava tarina yksinäisestä ihmisestä, joka kerta kerran jälkeen pakottaa itsensä voittamaan ja jolle sekään ei riitä.

 

Karo Hämäläinen on aiemmin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja.

 

Hänen ensimmäinen aikuisten romaaninsa Kuudes askel ilmestyi vuonna 2004.

 

Yksin-romaani pohjautuu Paavo Nurmen elämäkertaan, mutta se tuntuu kertovan muustakin kuin Nurmesta. Se saa miettimään pyrkimysten suhdetta saavutuksiin.

 

Mikä elämän loppusaldossa sitten on arvokasta, mikä turhuutta?

 

Silti tarinan voi lukea myös Nurmen fiktiivisenä muotokuvana, kertomuksena urheilijasta jolla oli tiukka päämäärä jo turkulaisena pikkupoikana, kehittyä maailman parhaaksi pitkien ja keskipitkien matkojen juoksijaksi. Itsekurilla, itserääkillä ja voitontahdolla hän siinä onnistuikin.

 

MARJA-RIITTA VAINIKKALA