Kaleva 9.4.21

Krit%20Saara%20Turunen%2021.jpg

 

 

Taiteen ja rakkauden välissä

ROMAANI

Saara Turunen: Järjettömiä asioita. Tammi 2021.

 

Saara Turusen edellisen romaanin Sivuhenkilö kertoja haluaa kirjoittaa teoksen, jossa kehyksenä olisi tunnemyrskyjen dramaturgia ja kamppailu asian yli pääsemiseksi. Rakkaustarina Järjettömiä asioita on sellainen.

 

Molempien romaanien minäkertoja tarkkailee itseään ja ikäistensä naisten toisenlaista elämää. Onko pakko perheellistyä, miten elämä kuuluu elää, ja miksi on tärkeää mitä muut hänestä ajattelevat?

 

Saara Turunen (s. 1981) on kirjailija ja ohjaaja, jonka työt tarkastelevat sukupuolen, feminiinisyyden ja taiteen teemoja. Järjettömiä asioita on hänen kolmas romaaninsa. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useille kielille käännettyjä näytelmiä, joista Medusan huone sai Lea-palkinnon 2020.

 

Jotkut Järjettömien asioiden tapahtumista ovat tuttuja Turusen haastatteluista, joissa hän kertoo elämästään. Autofiktiivisen romaanin tapaan kirjailijan, kertojan ja päähenkilön roolit tässä limittyvät leikittelemään keskenään.

 

Myös Järjettömien asioiden minäkertoja on näytelmäkirjailija, joka nuorena vaihto-opiskelijana Barcelonassa rakastuu katalaanimieheen. Se on romaanissa järjetön asia.

 

Vuodet kuluvat ja tilanne pysyy ennallaan. Matkat Helsingin ja Barcelonan välillä ovat arkea. Kamppailu sitoutumisen ja vapauden, rakkauden ja taiteentekemisen välillä jatkuu. Minäkertoja pohtii tarkoituksettomuutta, johon kirjoittaminen tuntuu antavan merkityksen.

 

Kirjoittamisessa on uuden teoksen ainekset aina löydettävä tyhjyydestä. Myös rakkaus on hankalaa: "Sitä on typerää etsiä, mutta toisaalta typerää olla etsimättäkään."

 

Kertoja tilittää elämäänsä suoraan lukijalle. Hän soutaa ja huopaa: ollako miehen kanssa vai ei. Tuntuu, että kyseessä on pikemmin kertomus kuin romaani - voiko riippuvuus miehestä johtolankana kantaa kokonaisen romaanin vai meneekö asia jauhannaksi - mutta sitten löytyy myös muutosta ja särmää.

 

Draamallista jännitettä luovat yksityiset ja yhteisölliset vastakkaisuudet kuten järkevyys ja järjettömyys, ahdistuneisuus ja huvittuvuus, suomalaisuus ja espanjalaisuus sekä Espanja ja Katalonia, jonka itsenäistymisaatteessa katalaanimiehen sukulaiset ovat mukana.

 

Avartava perusulottuvuus on ironia kertojanäänessä hänen tarkkaillessaan kaikkea tapahtuvaa.

MARJA-RIITTA VAINIKKALA