Ihmisen pitää itse luoda omaa kertomustaan

 

Romaani

Riitta Jalonen: Hyvää yötä Irma Noora. Tammi 2010

 

Noora on kohta nelikymppinen äidinkielenopettaja, jonka avioliitto on päättymässä ja jonka kasvattiäiti Rebekka on juuri kuollut. Nuoruudessa tapahtunut traumaattinen kokemus on merkannut Nooran häpeällä ja jähmettänyt hänet tietynlaiseen outouteen. Hänelle on myös jäänyt häpeän toistamispakko.

 

Rebekka oli näkijä, joka auttoi tuntemattomia ihmisiä "katsomalla" näiden lähettämistä valokuvista. Näkijä ei ollut oikeastaan hän, vaan synnytykseen kuollut kaksoissisar Irma, Nooran äiti, joka puhui hänen kauttaan. Myös Nooralla on kokemuksia, joissa joku toinen ottaa haltuun hänen kehonsa.

 

Ihminen voi valita ryhtyykö käyttämään näkijänlahjoja, mutta ryhdyttyään hän ei enää voi valita sitä, mitä hänelle näytetään, Rebekka sanoi. Hän nimitti tyttöä Irma Nooraksi, mikä viittaa kaksinaisuuteen Nooran elämässä. Hänen on valittava minuutensa ja muodostettava elämänsä sellaisten ratkaisujen kautta, jotka liittyvät näkemiseen ja nähdyksi tulemiseen. Kyse on siitä, paljonko ihminen on valmis näyttämään itsestään toiselle sekä siitä, näkeekö hän vai katsooko hän myös.

 

Ihmisen pitää itse luoda omaa kertomustaan, kaikkea ei tarvitse kertoa, Noora ajattelee.

 

Riitta Jalonen on kirjoittanut sekä nuorille että aikuisille. Hyvää yötä Irma Noora on hänen kymmenes romaaninsa. Vahvan virittynyt kerronta on hänelle tyypillinen, mutta äänilajit vaihtelevat. Nooran tarina on miltei harras verrattuna Runeberg-palkinnon 2005 saaneeseen romaaniin Kuvittele itsellesi mies, jossa on mukana mustan komedian aineksia.

 

Hyvää yötä Irma Noora on arvoituksellinen tarina, joka toteuttaa kertomatta jättämisen ajatusta. Viitteellisyys luo aukkoja ja pitää jännitteen. Lukija saa silti tietää tarpeeksi. Se on selviytymistarina, jolle voi valita myös filosofisen tai psykologisen lukutavan.

 

Se on unenkaltainen, visuaalinen ja runollinen, ulkonaisesti pieni romaani, josta kerronnan intensiivinen preesens tekee hiljaisuudessaan painokkaan. Erityisen kaunis ulkoasu ja osastojen vinjettisivut tuntuvat kertovan samaa tarinaa omalla muotokielellään.

MARJA-RIITTA VAINIKKALA

(Kaleva 11.4.2011)