Paha%20mieli.jpg

 

Kaleva 14.3.2016

Ota, ja sinulle annetaan

 

ESIKOISROMAANI

Jari Nissinen: Paha mieli. Like 2015.

 

Jari Nissinen (s. 1964) on helsinkiläinen näyttelijä ja käsikirjoittaja, jonka esikoisteosta voi lukea kauhuromaanina, narsistisen persoonallisuushäiriön kuvauksena ja ironisena tarinana taidemaailman pinnallisuudesta ja ahneudesta: ”Ota, niin sinulle annetaan.”

 

Romaanin päähenkilö on Jesse-niminen nuori näyttelijä, joka nousee äkilliseen menestykseen. Suuruuskuvitelmia ja ylimielisyyttä ei häneltä puutu. Ympärilleen hän haalii hovin, jota manipuloi ja halveksii.

 

Jessen suuri tehtävä on luoda seksin ja kuoleman yhdistävä ainutlaatuinen taideteos. Sen laatuista kokeilua on tapahtunut fiktion ulkopuolellakin taiteen todellisuudessa.

 

Kauhuromaanin ainekset ovat tehtävän toteuttamisessa. Ironia näyttäytyy sitä vasten. Siihen viittaa raamatullinen nimi Jesse, mutta myös koko romaanin monitulkintainen nimi Paha mieli.

 

Sairas narsisti haluaa muiden alistuvan tahtoonsa, jos ei hyvällä, niin pahalla. Jessen vahingoittamisen halu on sekä fyysistä että henkistä. Läheisimmätkin on nujerrettava.

 

Yksi kohtauksista kuvaa, kuinka intohimoisesti Jesse taideteostaan varten tutkii kalmoa Rembrandtin maalauksessa Tohtori Tulpin anatomian luento. Ennakoiva on jo lapsuusmuisto julmasta leikistä naapurin tytön kanssa:

 

Halusin, että sen kasvoilla näkyisi minun tahtoni, kohotettu käteni, minun aikeeni sen katseesta. Löin, lasi osui ihoon, molempien rakenne rikkoutui, kun lasi upposi luuhun. Otsaan aukesi reikä, ja siitä valui verta.”

 

Jesse huomaa, että pahoinpitelyn jälki ei ole yhtä kiinnostava kuin hetki ennen sitä, inhimillinen paljaus uhrin kasvoilla.

 

Veri ja veitsi toistuvat eri tilanteissa. Niihin viittaa Jessen klassisesta carpe diem -sanonnasta lihaksi muotoilema tunnuskin ”carne diem”. Kuolema elähdyttää Jesseä.

 

Jännite syntyy romaanin nopearytmisestä kielestä ja kerronnan aukkoisuudesta. Hyytävät tilanteet kehittyvät aavistuksista ja juonessa on käänteitä, jotka eivät heti selity. Paikoin pitkitettyjä hidastuksia taas syntyy Jessen pohdinnoista. Pirteän kärkevää on taidepuhe, joka koskee elokuvaa ja teatteria mutta myös koko nykytaiteen pintaa: ”Taiteesta tuli viihdettä. Viihdettä tulee tehtaasta.”

 

Jessen missio on saattaa taide takaisin ”syntynsä puhtauteen”, sen alkuideaan.

 

Kirjan takakansi vertaa Pahaa mieltä Bret Easton Ellisiin, joka tuli tunnetuksi romaanillaan Amerikan Psyko (1991).

 

Pelkästään realistisena lukien Pahan mielen tarina on niin kuvottava, että sitä tuskin kestäisi. Vasta ironisen ytimensä kautta luettuna se avaa kiintoisamman ja kestävämmän puolensa.

 

MARJA-RIITTA VAINIKKALA