P5120018-normal.jpg

Kaleva 12.5.2014

Yksi vain, miksi ei

 

RUNOKOKOELMA

Pia Ronkainen: Nikotinisti (ntamo 2014)

 

Nikotinisti on tupakasta irti pyristelevän runoilijan runopäiväkirja, tyrnäväläisen Pia Ronkaisen viides teos.

 

Pohjoispohjalaisella runolla on oma tupakkahistoriansa. Jo 200 vuotta sitten Suomen sodan aikaan kirjoitti pyhäjokinen kansanrunoilija Elias Tuoriniemi pilkkarunon Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta.

 

Tyrnäväläissyntyinen Väinö Kirstinä taas julkaisi vuonna 1994 riippuvuuksista kertovan runokokoelman Vieroitusoireita.

 

Ronkainen luonnehtii teostaan avoimeksi kirjeeksi Kirstinälle, jonka Vieroitusoireita on lohduttanut häntä tupakkalakon aikana.

 

Kirstinä nimesi kirjansa terapiasta syntyneeksi, sillä kirjoittaminen auttoi häntä irtautumaan vaarallisista nautintoaineista. Samaa terapeuttisuutta on Nikotinistissakin.

 

Ronkaisen runoissa vain on sellaista ironiaa ja itseymmärrystä, joka vanhemman runoilijan tekstissä tuntuu jäävän julistuksen alle. Totuuden löytäjät kun usein haluavat vakuuttaa muutkin.

 

Ronkaisen nikotinisti yrittää ja erehtyy. Hän lopettaa ja näkee unta savukkeesta, syö pastilleja, yrittää keskittää ajatukset muuhun kuin tupakkaan, ostaa nikotiinipurkumia, tilaa sähkötupakan, lopettaa, salatupakoi ja lopettaa taas: "nyt olen lopettanut 401 kertaa".

 

Tupakointi on kuin hirvikärpänen, "tiukasti takissa / se ei suostu päästämään irti".

 

Runojen nikotinistin umpikuja on se, että tupakointi pahentaa astmaa, mutta helpottaa tic-oireita.

 

"Voin kirjoittaa tupakalle oodin / ja heti perään hahmotella / vetoomusta sen puolesta, / että tupakointi kielletään lailla".

 

Ahdingosta kertoo runo Tärinä: "Joko olen ollut tarpeeksi kauan / ilman / tällä kertaa / en voi ajatella tupakasta pahasti / jos kävisin huoltoasemalta askin / polttaisin yhden // yksi vain / miksi / ei".

 

Aiheensa puolesta Nikotinisti voisi olla yhden asian kirja, mutta sitä se ei ole. Se keskittyy tupakasta luopumiseen vaihtelevine vaiheineen, mutta sen runot on helppo käsittää myös avarammin.

 

Itsensä pettämisen ja itsensä voittamisen kompastelua on koko elämä.

 

Marja-Riitta Vainikkala