Tapa oppia rakastamaan
Romaani
Karen Joy Fowler: JANE AUSTEN -lukupiiri, suom. Arja Kantele. Johnny Kniga 2005
Amerikkalaisen Fowlerin romaanin kaltaista kirjaa tuskin on ennen nähty.
Teos kiteytyy Jane Austen -lainaukseen. "Pelkkä tapa oppia rakastamaan
on asia sinänsä."
JANE AUSTEN -lukupiiri kertoo kirjallisuudesta, lukemisesta ja
rakkauksista. Viime vuosina muutenkin kiinnostuksen kohteeksi noussut
klassikko Jane Austen (1775-1817) kirjoitti hienovireisen ironisesti
romaaneja, joissa nuorille naisille etsitään sopiva, säätyyn kuuluva
aviopuolisoa.
Tämä on kuitenkin karkea tiivistys Austenin teosten olemuksesta, jossa
rakkaus ja avioituminen eivät välttämättä kuulu yhteen. Rakkaus on
petollista, ja avioituminen liittyy rahaan ja elantoon.
Fowlerin romaanissa viisi naista ja yksi mies perustavat lukupiirin,
jonka tarkoituksena on käydä läpi koko Austenin tuotanto. Samalla he
käyvät läpi omia rakkauskiemuroitaan. Kaikki löytävät onnen. Ratkaisu
voi olla austenilaista ironiaa, mutta todennäköisesti se on Austenin
salakyynisyyden rinnalle tietoisen valoisaksi tehty loppu.
Uutta Lukupiiri-romaanissa on tapa yhdistää letkeä lukuromaani klassisen
kirjallisuuden lukemiseen. Sen kertoja on kollektiivinen "me", jolta
näkökulma siirtyy vuorotellen eri päähenkilöille. Teoksessa on aineistoa
sähköposteista elokuviin, Austenin kustantajalta saamista
hylkäyskirjeistä tieteiskirjallisuuteen, ja se ironisoi kirjallisuuden
muotivirtauksiin liittyvällä henkilöjulkisuudella.
Scifin kirjoittajana aloittaneen Fowlerin romaani on ollut menestys
Yhdysvalloissa. Se on kirjallisuudella ilotteleva kirjallisuuden
opetuspaketti - sen lopussa on Jane Austenin ja hänen tuotantonsa
esittely sekä Fowlerin fiktiivisten henkilöiden esittämät kysymykset
Austenin tuotannosta. Mikä tahansa uusi lukupiiri voisi työskennellä
tämän paketin avulla, hauskaa pitäen.
Kirjallisuuden vaarallisuus on yksi romaanihenkilöiden esittämistä
kysymyksistä. Austen on terävyydessään yhtä "vaarallinen" kuin jokin
moderni tieteis- tai kauhukirja. Lukupiiriläisistä opettajana
työskentelevä Prudie närkästyy koulunsa baseball-valmentajan
käsityksestä, että näytelmän harjoitukset vievät liikaa aikaa
urheilulta, mutta ajattelee sitten, että valmentaja saattoi olla
oikeassa. "Oliko sittenkään viisasta vetää näitä lapsia esittämään
suuria tunteita? Viestittää heille, että rakkauden vuoksi kannatti antaa
henkensä, ja uskollisuus oli väkevin voima maailmassa? Tämän rinnalla
valmentaja Blumbergin näkemys - että elämässä oli jotakin merkitystä
sillä, että yhdeksän poikaa syötti, löi ja juoksi paremmin kuin toiset
yhdeksän poikaa - vaikutti harmittomalta huijaukselta."
Rakkaus on kaunokirjallisuuden perusaihe. Fowlerin romaanista kuultaa
rakkaus kirjoihin, mutta se sanoo muutakin. Ehkä rakkauden olemusta voi
oppia romaaneista ja mielikuvituksen voimalla. Niin ainakin teki Jane
Austen, joka eli ikäneitona kirkkoherra-isänsä talossa. Siksikö hänen
teoksensa herättivät aikalaisissa paheksuntaa? Hänen ei pitänyt tietää
asiasta, jota ei ollut itse kokenut?
MARJA-RIITTA VAINIKKALA
