Moraalipakina
Marja-Riitta Vainikkala
SUOJELUTEHTÄVÄ
Henkilöt
Aadam, yrittäjä
Eeva, opettaja
K. Käärme, Kyläyhdistyksen ylipäällikkö
Pietari, Eurooppa-asiamies
Tilanne
Kyläyhdistyksen aktiivit ovat kokoontuneet pohtimaan Kylässä sijaitsevan perinteisen puun tuotteistamista matkailukäyttöön. Hanke herättää ristiriitaisia tunteita siitä, mikä lopultakin on yhteinen etu ja ketä tai keitä hankkeen pitäisi hyödyttää.
SUOJELUTEHTÄVÄ: JOKAISEN OMA YHTEINEN ETU
Hyötynäkökohta
Yhteinen hyvä
Hyväntekeväisyyttä
Kellä on, sille annetaan
Minimikonsensus
Hyötynäkökohta
K. Käärme
Kyse on henkisestä ja taloudellisesta hyödystä. Puu vetää pyhiinvaeltajia. Nyt se muutetaan turistivirraksi ja haetaan puulle suojelua. Muutamia mittavia investointeja, mutta sijoitukselle voidaan odottaa myös vastinetta.
Aadam
Investointeja?
Eeva
Puulla on hengellinen merkitys. En pidä hyvänä sitä, että sitä häiritään.
Pietari
Nykyisin tuotteistetaan luontoa. Otetaan esimerkiksi karhubisnes. Peto-ongelma on muutettu turisteiksi ja rahaksi: alle 200 eurolla pääsee näkemään karhun luonnossa hyvin varustetussa kojussa istuskellen. On 98 prosentin varmuus, että siinä näkee karhun. Meillä olisi sadan prosentin varmuus, koska puu pysyy paikallaan eikä edes kojua tarvitse rakentaa. Hiljentymiskammeja voisi ajatella puun ympärille.
Aadam
Kammi?
Pietari
Turistibisneksestä tuttu. Pyöreä puukoju, jossa on tarjolla ohjelmaa. Meillä olisi ohjelma valmiina, hiljaisuus. Meille ilmainen, turisteille maksullinen. Annetaan turisteille lahja, elämyshiljaisuus.
Eeva
Se ei ole lahja, jos vaaditaan rahaa vastapalvelukseksi.
K. Käärme
Ilmaista hiljaisuutta ei ole. Puun juurelle rakennetaan kioski, josta turistit voivat ostaa virvokkeita ja postikortteja. Siinä investointi numero yksi. Kioskin viereen on suunnitelmissa jonkin sortin henkinen keskus kylpyläosastoineen ja pyhättöineen.
Pietari
Kannatan. Kylä ei vielä maailmalla ole kaikkien tuntema nimi, vaikka huomiota on jo saavutettu. Itse olen Euroopassa kovasti lobannut. Puun vetovoimaisuus on tiedossa Brysselissä.
K. Käärme
Tämä tulee olemaan työteliäs, mutta palkitseva prosessi.
Yhteinen hyvä
K. Käärme
Tähtäimessä on mahdollisimman suotuisa lopputulos joka tuottaa yhteistä hyvää kaikille, niin minulle kuin sinulle, jokaiselle kykynsä mukaan... Ennen pitkää se näkyy kassavirroissa ja ostovoimassa. Kyläläisten tulot nousevat ja sosiaalipalvelujen kasvua voidaan hillitä ja supistaa.
Aadam
Pitäisin sosiaalipalvelut edelleen kylähallinnon verotuloista kustannettavina. Palkattiin konsultti Wittenbergistä asti tuotakin suunnitelmaa laatimaan. Kylähallinto tukee kyläläisten konkreettisia tarpeita, se oli konsultin visio.
Eeva
Raha ei tee onnelliseksi. Henkinen keskus, mitä sillä kun puulla on jo luonnostaan henkinen vaikutus.
K. Käärme
Vaan sepä on ilmainen, ei se hyödytä Kylää. Ihmiset maksavat siitä, että saavat olla hiljaa ja varsinkin siitä, että toiset ovat hiljaa.
Aadam
Ymmärrän Käärmeen ehdotusta. Nyt olemme sopimuksettomassa tilassa, sillä kuka hyvänsä voi hyödyntää puun tarjontaa. On tehtävä yhteinen paperi siitä, mitä arvoja puu edustaa, otettava huomioon eri näkökohdat ja sovittava puun käyttösäännöt. Miksei siitä voisi periä maksun, jos siitä ohjautuu sosiaalipalveluihin. Hiljaisuus vetää väkeä ruuhkaan asti ja maksut virtaavat Kylän kassaan.
K. Käärme
Ajattelin minä, että turistirahoista maksetaan toimitusjohtajan palkka. Minä olen käytettävissä.
Aadam
Sinähän saat jo ylipäällikön palkan. Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi, sopimukseen on kirjattava kymmenykset nettokassavirrasta suunnattavaksi Kylän heikompiosaisille. Nyt moni niistä riehuu puun ympärillä, kun tulevat sossusta tyhjin käsin. Etteivät puuhaisi kapinaa esivaltaa vastaan. Ehkä ne rauhoittuvat kun huomaavat, että Kylä pitää meistä huolen... tai siis heistä.
Hyväntekeväisyyttä
K. Käärme
Nyt ne odottavat Kylän sosiaalikassasta tukea kuin tarjottimella.
Eeva
Enempi niissä on syrjäytyjiä kuin mellakoijia. Eiväthän ne jaksa, kun elanto pitää melkein kerjätä.
K. Käärme
Tänne tunkee kerjäläisiä muualtakin. Romanian romanien asioiden hoito kuuluu Romaniaan eikä Kylään. Omat lapsemme menevät nukkumaan nälkäisinä! Vanhuksillamme ei ole välttämätöntä lääkehuoltoa! Mielisairaat jätetään ilman hoitoa ja perheet tekevät konkursseja! Silti muille maille lahjoitetaan miljoonia!
Pietari
Onhan meillä noita kulttuurin nojalla työtä ja koulunkäyntiä vieroksuvia omasta takaa. Niiltä puuttuu asennetta. Ja köyhän kodin kasvatti olen minäkin ja silti maailmassa pärjännyt.
Eeva
Ihmisarvo kaikille! Suvaitsevaisuus on avainsana eriarvoisessa yhteiskunnassa. Voisimme antaa yrityksille avustusta, että palkkaisivat kerjäläisiä töihin.
Aadam
Wittenbergin konsultti auttoi meitä mallikkaasti integroimaan vähäosaiset yhteiskuntaan.
Pietari
Olen Euroopassa yrittänyt puhua, että asetettaisiin sellainen pakote ja uhka näille kerjäläismaille, että ennen ei ole tulemista ennen kuin on oman maan kansalaisille taattu perustoimeentulo.
K. Käärme
Mutta toisaalta. Olisiko kerjäläisyys tuotteistavissa? Kerjäläinen on nimittäin aina paikallaan, kun vain pysyy omalla paikallaan. Ensinnäkin kerjäläinen tarjoaa loistavan vertailukohdan paremmin toimeentuleville ja siten jäsentää kaikkien olemista yhteiskunnassa. Toiseksi kerjäläinen tarjoaa mahdollisuuden hyväntekeväisyydelle, mistä myös voisimme muokata moraalisen tuotteen. Pankkiautomaatti, joka rahannoston yhteydessä pyytää lahjoitusta hyväntekeväisyyteen. Sillä paikattaisiin sosiaalipuolen menoleikkauksia.
Eeva
Se olisi hengellisen hyvän tuottamista maailmassa. Auttaminen vain ei saa olla ulkoinen teko vaan sen pitää tulla sydämestä. Sillä tavoin etenemme vuorisaarnan tietä vaikka nyt pankkiautomaatin kautta.
K. Käärme
Käsitinkö oikein, että täällä kannatetaan hyväntekeväisyysrahannostoautomaatin sijoittamista henkisen keskuksen aulaan?
Pietari
Olemme yhtä suurta perhettä, jossa jokaiselta vaaditaan kykynsä mukaan Vähäosaisen ja minun kyvyt ovat erilaiset ja kummallakin meistä on roolimme tässä systeemissä. Hyväntekeväisyysautomaatti on ok, koska siihen ei sisälly holhousmentaliteettia.
Aadam
Vapaaehtoistoiminta ei riitä. Ihminen on heikko. Ei siihen voi luottaa, että ihmiset toteuttaisivat lähimmäisen hyvää. Tarvitaan Kylää, joka tarpeen vaatiessa pakottaa siihen.
K. Käärme
Onhan tuossa ideaa. Ehdotatko, että rahannostoautomaatin hyväntekeväisyys olisi veroluonteinen?
Aadam
Kyllä. Se pitäisi suhteuttaa nostettuun summaan. Köyhät nostavat kuitenkin pienempiä summia kuin hyväosaiset, mutta saavat hekin antaa roposen.
Eeva
Vai pitäisikö se suhteuttaa koko tilillä olevaan summaan, että niiltä aina suurempi summa joilla on eniten tilillä?
Pietari
Parempi, että summa olisi vapaasti valittavissa. Minä luotan solidaarisuuteen.
Kellä on, sille annetaan
Aadam
Onko solidaarisuus toiminut? Halua saattaa olla, lähinnä mukavuudenhalua. Solidaarisuus ilman pakotteita ei toimi, pitää olla jokin porkkana.
Pietari
Porkkana on se, että lähimmäistä auttaessaan kasvaa itse persoonana.
Eeva
Ja täydellistyy. Köyhyys periytyy ja sen mukana rikollisuus, mielenterveysongelmat ja henkinen köyhyys. Paljon käytetään rahaa jälkien korjaamiseen, mutta ennaltaehkäisyyn sitä ei tahdo löytyä.
K. Käärme
Kyllä se on niin itsestä kiinni. Pitää tajuta tarttua tilaisuuteen. Kuulin juuri kaverista, joka aloitti vaihtamalla punaisia paperiliittimiä aina johonkin parempaan. Vuoden sisällä hänellä oli omakotitalo ja kohta hän on kirjailijakin, sillä nyt hän kirjoittaa muistelmia. Onhan köyhälläkin yksi klemmari! Ei pidä jäädä rypemään epätoivoon vaan pitää siirtyä eteenpäin: juuri sinä olet hyvä ja ainutlaatuinen, sinä olet menestyjä. On osattava siirtyä harmoniaan. Ja sitä me tarjoamme puuhun ja hiljaisuuteen liittyvällä tuoteperheellä.
Aadam
Mutta täytyy myös kyetä asettumaan toisen asemaan ja tinkiä omasta edusta, jos on tarpeen. Wittenbergin konsulttikin siihen viittasi.
Pietari
Tuollaiset yleispätevät säännöt eivät enää toimi. Pitää oppia kokemuksesta. Panostaa siihen, mikä on osoittautunut hyödylliseksi. Kylä saa pitää yllä järjestystä ja organisoida hyväntekeväisyysautomaatin tuottamien kymmenysten suuntaamisesta vähäosaisille.
Aadam
Miksi ne säännöt sitten ennen toimivat?
K. Käärme
Asia on näin: Jos sinulla on yksi klemmari, niin voit ruveta vaihtamaan sitä johonkin käyttökelpoisempaan tai vaihtoehtoisesti jäädä kadunreunaan kerjäämään. Ne, jotka ovat tehneet edullista vaihtokauppaa ja saaneet sillä itselleen omakotitalon, antavat sinulle ylimääräiset klemmarinsa, mutta mitä sinä niillä teet, jos et osaa hyödyntää niitä?
Minimikonsensus
K. Käärme
Yritetään löytää minimikonsensus. Mitä arvoja puu itse kullekin edustaa?
Pietari
Solidaarisuutta ja hyvän tavoittelua. Se muistuttaa korkeammasta lähtökohdasta, johon ihminen pyrkii. Pitää vain tietää, mitä hyvä on.
Eeva
Henkisyyttä, antautumista lähimmäisen hyväksi palvelun tiellä, jolloin itsekin pääsee osalliseksi elämän lahjoista. Pitää vain tietää, mikä on lähimmäisen hyvä.
Aadam
Puu edusta henkisiä arvoja, mutta perimällä vähäosaisille kanavoitavan pääsymaksun saamme myös aineellisen puolen mukaan. Kummallakin on oma alueensa, mutta kumpikin puhaltavat samaan korkeampaan tavoitteeseen. Pitää vain tietää tavoite.
K. Käärme
Yritteliäisyyttä, kykyä tarttua tilaisuuteen. Ensin omat tarpeet ja sitten toisten, se on luonnollinen menettely. Omat tarpeensa turvannut ihminen on tyytyväinen ja tasapainoinen.
Pietari
Lähdetään liikkeelle puun nimestä. Koetetaan yhteisesti hyväksyä ensin se.
Eeva
Ehdotan nimeksi Hyvän ja pahan tiedon puu. Se kuulostaa aidolta ja alkuperäiseltä. Ja suojellaan se puu.
ARVIOINTIA
Tehtävän toteutus on vertauskuvallinen ja verraten abstrakti. Pyrin kuvaamaan tilanteen, joka on pienoismalli yhteisöllisestä päätöksentekotilanteesta, jossa näkemykset poikkeavat toisistaan.
Aadamin näkemyksiin poimin luterilaisen, Eevan ortodoksisen ja Pietarin roomalaiskatolisen etiikan piirteitä. Näiden näytelmähenkilöiden suhde kirkkokuntiinsa on kuitenkin löyhä kuten usein on tilanne todellisuudessakin. Tästä syystä en käyttänyt tekstissä sanaa "hengellinen" enkä juuri muutakaan uskonnollista sanastoa. K. Käärme sai tehtäväkseen edustaa sekulaaria, uusliberalistista ja opportunistista ajattelutapaa.
Koetin antaa henkilöille erilaiset moraaliteoreettiset asut. Kuvittelin Aadamin edustavan velvollisuusetiikkaa, Eevan teleologista etiikkaa, Pietarin sopimusetiikkaa ja K. Käärmeen seurausetiikka. Heidän suhteensa näihin moraaliteorioihin ei ole tietoisesti rakennettu eettinen katsomus vaan kokemusten myötä omaksuttu suhtautumistapa . Kuvittelen, että "tavallisessa elämässä" usein on niin.
Tehtävänasettelussa oli kyse arkisesta tilanteesta. On monia suuria, ajankohtaisia ja ikuisia kysymyksiä, joiden ympärille voisi rakentaa tätä toteutusta konkreettisemman käsittelyn - esimerkiksi avioeroihin ja uusperheisiin, homoseksuaalisuuteen, työttömyyteen, syrjäytymiseen, aborttiin ja eutanasiaan liittyvät kysymykset, samaten ekologiaan, pakolaisiin, kehitysyhteistyöhön ja sodankäyntiin liittyvät kysymykset. Arkeen liittyviä aiheita on myös tarjolla, niistä esimerkkinä terveelliset elämäntavat erilaisine ohjeineen. Valitsemani aihe liittyy henkisten arvojen kaupallistamiseen ja siitä saatavan taloudellisen hyödyn ohjailuun.
Henkilöhahmojen puheenvuoroissa pidin mallina politiikan esitystapaa sekä yleisönosastojen ja sosiaalisen median keskusteluja. Kahdessa jälkimmäisessä näkyy myös se, kuinka ihminen eri tilanteissa toimii eri lähtöarvoilla, joten toiminnasta ei läheskään aina voi tehdä loogisia arvopäätelmiä.
On käytetty käsitettä "itsekkyyden eettinen peli", mikä viittaa kysymykseen etiikan toteutumisesta jokapäiväisessä elämässä: vaikka ihminen tietäisikin luonnostaan mikä on oikein, ajatteleeko hän silti toisen kannalta. "Eettisiä ratkaisuja ohjaa todellisuudessa usein se, miltä ne näyttävät ulospäin /.../ Eettiseen peliin perustuvat ratkaisut voivat kyllä täyttää kultaisen säännön etiikan ulkoiset tunnusmerkit, mutta eivät sen todellisia vaatimuksia.” (Jorma Laulaja: Elämän oikea ja väärä, 1994.)
Tehtävä ei ollut helppo, ja mietin eri toteutusvaihtoehtoja suhteellisen pitkään. Yllätyin siitä, kuinka ironinen ja epäilevä lopputuloksesta tuli. Se johtuu siitä, että käytin tehokeinona liioittelua.
LÄHTEET
Knuuttila Simo 1999: Kristinuskon kertomus ja eurooppalainen sosiaalietiikka. Teoksessa Jaana Hallamaa (toim.), Rahan teologia ja Euroopan kirkot - Lopun ajan sosiaalietiikka. Jyväskylä.
Laulaja Jorma 1994: Elämän oikea ja väärä. Juva/Helsinki.
Raunio Antti 1999: Suurten kirkkokuntien sosiaalieettinen opetus. Teoksessa Jaana Hallamaa (toim.), Rahan teologia ja Euroopan kirkot - Lopun ajan sosiaalietiikka. Jyväskylä.
Raunio Antti 2005: Systemaattinen teologia. Teoksessa Petri Luomanen (toim.), Teologia - Johdatus tutkimukseen. Helsinki.
Raunio Antti 2007: Järki, usko ja lähimmäisen hyvä. Tutkimus luterilaisen etiikan ja diakonian teologian perusteista. Vaajakoski/Helsinki.
Saarinen Risto 1999: Sosiaalietiikka ja uskonnon eetos - Teologisia tutkielmia. Vammala/Helsinki.
Lehtiuutinen
Kaleva 10.1.2011: Lahjoituksen voi tehdä pankkiautomaatilla. Anna Mård/Lontoo.