Ihmissuhdejännitystä

 

Kaleva 19.12.2011

 

Romaani

Virpi Hämeen-Anttila: Railo. Otava 2011

 

Virpi Hämeen-Anttilan yhdeksännessä romaanissa muutetaan Helsingistä Pohjois-Karjalaan. Tepa , Nokialta irtisanottu IT-insinööri, saa Joensuun takaa isänperintönä maata ja metsää ja päättää perustaa eräretkipaketteja myyvän matkailuyrityksen. Opettajavaimo Inka ja pikku tytär joutuvat lähtemään mukaan, sillä mies ei suostu tinkimään haaveestaan.

 

Suuret suunnitelmat eivät kuitenkaan suju odotetusti ja pian tilanne kärjistyy. Inka huomaa miehensä persoonallisuuden muuttuneen. Hän alkaa itsenäistyä ja arvioida omia tarpeitaan ja avioliiton lähtökohtia uudelleen.

 

Tepa on aikoinaan lähtenyt IT-unelman perään ryminällä ja joutunut riitoihin kotitilalla asustavien sisarustensa kanssa. Riita ei ole rauennut, mutta Inka huomaa viihtyvänsä yhä paremmin Tepan siskon ja veljen seurassa. Heiltä hän myös saa kuulla toisenlaisen version Tepan menneisyydestä.

 

Taitavasti tarina kuljettaa henkilöiden psykologista muutosta kohti ratkaisua. Yhdellä tasolla se myös kertoo, kuinka ulkoisten olojen muutos saattaa muuttaa ihmisen sisintä.

 

Fanaattisuudessaan Tepa ajautuu kohti romahtamispistettä: "Äkkiä kaikki, mitä hän piti joka päivä loitolla, niin kuin se Raamatun jäpikkä joka pidätteli päälle vyöryvää merta, lähti liikkeelle ja humahti hänen ylitseen. Ja siitä hän aikoi puhua Inkalle. Paitsi ettei hän tahtonut sanoa sitä pahinta: että hän ei hallinnut enää omaa kohtaloaan."

 

Pohjoiskarjalainen maisema on tarinassa mukana vain viitteellisesti, mutta paikallismurre soljuu luontevana ja luettavasti.

 

Railo on lukuromaani, jos sivuutetaan "lukuromaanin" perinteinen määritelmä pelkkänä rakkautta ja väkivaltaa aiheenaan käytävänä viihderomaanina. Se kyllä viihdyttää ja siinä on romantiikkaa ja dramatiikkaa, mutta se pistää myös miettimään tutun ja läheisen toiseutta. Millainen onkaan ihminen, jonka kanssa on elänyt vuosikausia ja jonka on luullut tuntevansa?

MARJA-RIITTA VAINIKKALA