P6040001-normal.jpg

Kaleva 4.6.2014

 

Minuuksilla leikittelevä nainen

Säihkyvä maailma on filosofinen jännitystarina

 

ROMAANI

Siri Hustvedt: Säihkyvä maailma, suom. Kristiina Rikman. Otava 2014

 

Amerikannorjalaisen Siri Hustvedtin romaanin keskushenkilö, tunnetun taidekauppiaan leski ja tuntematon taiteilija Harriet Burden sopii kolmen nuoren miestaiteilijan kanssa, että nämä asettavat omissa nimissään näytteille Harrietin teoksia.

 

Hän uskoo, että miehisyys lisää taiteilijan arvostusta.

 

Naamiaisiksi nimitetyn projektin tarkoitus on paljastaa taidemaailman naisvastaisuus. Perimmältään on kuitenkin kyse minuuksien naamioista.

 

Näyttelyt saavat kiitosta, vaikka Harrietin omalla nimellään esittelemiä töitä on pidetty lähinnä varakkaan edustusrouvan puuhasteluna.

 

New Yorkiin sijoitetussa tarinassa mainitaan usein syyskuun 11. päivä. Se on käänne, johon itsetutkistelu suhteutuu.

 

Sen jälkeen taide on vaikuttanut irrelevantilta, yksi kertojista toteaa. Taidemaailma ei muuttunut, syntyi vain hetkellinen omantunnontuska, kuin "aivastus markkinoilla".

 

Naamion takaa löytyy toinen naamio. Hustvedt on antanut teokselle kuvitteellisen toimittajan I.V. Hessin, joka kokoaa moniäänisen "antologian" edesmenneen Harrietin päiväkirjoista, hänen läheistensä ja taidekriitikoiden lausunnoista.

 

Harrietin oppineissa pohdinnoissa vilahtaa suomalaisfilosofi Pauli Pylkkö samassa virkkeessä "hämärän kirjailijan ja esseistin" Siri Hustvedtin kanssa. Kirjailija luo itsestään romaanihenkilön ja tuo minuuden moneuden myös romaanin muotokieleen.

 

Risteävät näkökulmat sävyttyvät kertojan mukaan. Jotkut katsovat Harrietin kärsineen taiteessaan vääryyttä, jotkut pitävät häntä huijarina.

 

Syntyy moniääninen ja särmikäs kuva naisesta, joka leikitteli minuuksilla ja halusi saada kaipaamaansa huomiota.

 

Hänen isänsä oli jättänyt tyttären huomiotta, koska tämä ei ollut poika. Kaksoiselämää viettänyt aviomies taas ei tukenut vaimonsa taiteilijantyötä.

 

"Me kerromme itsellemme tarinan ja elämme uskoen siihen, ja sitten käykin ilmi että se on ihan väärä tarina, mikä tarkoittaa että me olemme eläneet väärän elämän", Harriet sanoo.

 

Esikuvana Harrietilla on 1600-luvun filosofi-kirjailija Margaret Cavendish, jonka utopiaromaani Säihkyvä maailma on antanut nimensä romaanille ja joka kirjoitti sukupuolesta ja vallasta ja mielellään pukeutui miesten vaatteisiin.

 

Harriet puolestaan käyttää itsestään myös nimeä Harry ja leikittelee ajatuksella, että olisi syntynyt mieheksi.

 

Mikä näkemämme ja kokemamme on totta? Tuosta teemasta Hustvedt on rakentanut kubistisen sanataideteoksen, jossa on monta samanaikaista kulmaa ja leikkauspistettä..

 

Hustvedt ilottelee ajatusrakennelmilla, hän laajentaa ja kutistaa näkökulmaa, Paikoin Harrietin päiväkirjamerkinnät liukuvat romaanimuodosta kohti esseetä, jonka filosofinen teksti lukuisine alaviitteineen on hidasta luettavaa.

 

Säihkyvä maailma edellyttää paneutuvaa lähilukua, mutta se on myös surumielinen jännitystarina.

 

Kysymykseksi niin romaanihenkilöilöille kuin lukijalle jää, oliko naamiaisprojekti vaivan arvoinen, vai onko sekin vain osa väärää tarinaa ja elämän naamiaisia.

 

Marja-Riitta Vainikkala