PB140001.jpg

Kaleva 14.11.2014

Fantasialla todempaa

ESIKOISROMAANI

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Otava 2014.

 

Pajtim Statovcin romaanin kertojista toinen on albaaninainen Emine, jonka tarina alkaa vuodesta 1980, kun hänet 17-vuotiaana naitetaan lähes tuntemattomalle Bajramille.

 

Toinen on heidän poikansa Bekim, joka 1990-luvun lopussa tuli Kosovon sodan alta perheensä mukana Suomeen.

 

Ylempään keskiluokkaan kuulunut perhe on uudessa maassa syrjittyä pakolaisjoukkoa. Bekim on marginaalissa moninkertaisesti, koska hän ei samastu vanhan eikä uuden kotimaan kulttuuriin ja koska hän on homo.

 

Romaani näyttää Suomen maahanmuuttajan silmin. Kuva ei ole mustavalkoinen, mutta ei imartelevakaan.

 

Tulokkaat näkevät karun maan ja matalat halvan näköiset rakennukset. "Suomi kuulostaa tunteettomalta ja värittömältä kieleltä. Sanat katkeilevat kuin hauraat ja huonokuntoiset luut."

 

Pajtim Statovci (s. 1990) opiskelee kirjallisuustiedettä sekä elokuva- ja televisiokäsikirjoittamista Helsingissä.

 

Kissani Jugoslavia ei ole vain maahanmuuttajaromaani, sillä keskiössä on ihmisen minuus syntymätaustan ja oman valinnan välillä.

 

Bajram on Jugoslaviassa yliopistokoulutuksen saanut opetusministeriön virkamies, mutta Suomessa hänelle ei löydy paikkaa. Bekim taas sanoutuu irti suvustaan sitoutumatta maahanmuuttaja-, albaani- tai suomalaisidentiteettiin. Vain Emine tuntuu säilyttävän minuutensa uudessa paikassa.

 

Realistinen tarina saa toista ulottuvuutta fantasiasta. Ehkä lähihistorian kuvaaminen yksinomaan realismilla ei riitä, sillä samantyyppistä leikittelyä on Jari Tervon 1970-luvun alusta kertovissa omaelämäkerrallisissa romaaneissa.

 

Statovcin romissa Eminen näkökulma taustoittaa mennyttä, sitä mihin Bekimin näkökulma ei ajallisesti ulotu.

 

Fantasia sijoittuu Bekimin näkökulmaan - sellaiset ainekset kuin asuinkumppaniksi hankittu kuningasboa ja baarissa tavattu puhuva kissa, joka on myös mies ja josta tulee Bekimin rakastaja.

 

Symboliikassa kissa edustaa usein naiseutta ja käärme miehisyyttä. Kissa liitetään petollisuuteen ja himoon. Emine sanoo kissaa Kosovossa pidettävän likaisena eläimenä. Käärmeellä on kahtalainen symbolimerkitys - se edustaa pahaa, mutta myös uutta elämää.

 

Bekimin tarinan keskeisiä juonteita on kissan ja käärmeen taistelu, kun oma identiteetti on vasta kirkastumassa.

 

Vastakkaisuuksia romaanissa ovat myös unelmat ja häpeä, joka romaanin mukaan on albaanille pahinta. Häpeä eristää, pakolaisuus eristää, homouskin eristää. Erilaisuus on taakka, Bekimin kissaystävä sanoo.

 

Kissani Jugoslavia -romaaniin sisältyy pintamerkityksen ohella syvempi vertauskuvallinen merkitys.

 

Tämä kaksoismerkityksisyys luo tunnun prosessista, joka näyttäytyy sekä keskeneräisyytenä että voimana. Ehkä juuri tietty keskeneräisyyden tuntu tekee Statovcin romaanista vaikuttavan.

 

Marja-Riitta Vainikkala