Kurinalaisuutta%20ja%20kuvittelua.jpg

Kaleva 21.5.2018


Tietokirjailija luo teoksensa uteliaasti löytöretkeillen


ARTIKKELIKOKOELMA


Kurinalaisuutta ja kuvittelua - Näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen, toim. Emilia Karjula ja Tiina Mahlamäki. Tarke 2017.



Kaikkeen kirjoittamiseen liittyy kuvittelua. Tietokirja pohjautuu tieteeseen, mutta vain mielikuvitus asettaa rajat sen kerrontatavalla.


Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen piirissä syntynyt kokoelma Kurinalaisuutta ja kuvittelua osoittaa tietokirjoittajalle uusia keinoja.


Teoksen kymmenessä artikkelissa tietokirjailijat ja tutkijat avaavat näkökulmaa maailmalla suosittuun luovaan eli tarinalliseen tietokirjoittamiseen. Tekstien pontimena on halu kapinoida tieteen puisevaa kieltä ja pitkäpiimäistä kerrontatapaa vastaan.


Artikkeleiden aiheita ovat esimerkiksi vetävä kerronta, sosiaaliseen mediaan kirjoittaminen, yhteiskirjoittaminen, ja kokeileva kirjoittaminen. Luovan tietokirjoittamisen lajeiksi nimetään essee, kritiikki, muistelmat, matkakertomus, blogitekstit. Joukkoon liitettäköön reportaasi, jota artikkeleissa ei erikseen mainita.


Tarinallinen tietoteksti syntyy uteliaasti kysellen ja löytöretkeillen, kuvitellen ja aistien, sanoo tietokirjailija Anna Kortelainen artikkelissaan.


Tietokirjailijan täytyy uskaltaa väittää, mutta hänen väittämistapansa tulee olla älykäs ja sielukas, ei paasaava raakile.”


Lähtökohtana on, että tarkistetut lähteet ja faktat saavat liittyä omakohtaiseen kokemukseen ja elävään kuvaukseen.


Jo vuorosanojen käyttäminen - esimerkiksi muistelmissa tai reportaasissa - perustuu kuvittelulle, koska todellisia repliikkejä puhumattakaan niihin sisältyvästä oheisviestinnästä on mahdoton sanatarkasti muistaa ja toistaa.


Historioitsija Teemu Keskisarja toteaa, että absoluuttista totuutta ei voi löytää.


Lähteet ovat vajavaisia ja subjektiivisia, joten historioitsijan on tilkittävä aukot otaksumilla.


Tärkeä onkin kysymys, missä on luovuuden ja lähdeuskollisuuden raja.


Luovan tietokirjoittamisen avuksi Keskisarja esittää kaksi havainnollistusta: tylsyys-työkalun aiheen elävöittämiseen ja pilaamiskaavan herkullisen aiheen tärvelemiseen.


Artikkelikokoelman erityinen ansio on sen sisältämissä harjoituksissa. Useat niistä ovat tuttuja fiktiivisestä kirjoittamisesta, mutta niiden soveltaminen tietokirjoittamiseen on uutta.


Vähemmän tuttua on myös uskontotieteilijä Teemu Tairan artikkelissaan hahmottelema tietotekstin luonnostelu sosiaalisen median vuorovaikutussuhteessa ja luovan kirjoittamisen opettajan Päivi Kososen esitys esseen kirjoittamisesta ryhmäprosessissa.


Kurinalaisuutta ja kuvittelua -kokoelma tuulettaa käsitystä tietokirjoittamisesta, joka lajina on saanut tylsyyden painolastia asiakirjoittamisen ja tenttivastauksina käytettyjen opintoesseiden puolelta.


MARJA-RIITTA VAINIKKALA