Tuuri.jpg

Kaleva 31.10.2015

Kohtaamisia ja sattumuksia

 

ROMAANI

Antti Tuuri: Pitelemättömät. Otava 2015.

 

Pitelemättömät on eräänlainen kertomuksellinen kamariteos, yhteen paikkaan ja suppeaan henkilömäärään keskitetty pienoisromaani.

 

Sen tarinassa on tilannekomiikkaa ja hieman haikeutta sekä Antti Tuurille ominainen toteava ilmaisu, joka perustuu ”understatementille” - sen suomenkielinen vastine ”vähättely” ei tee lausemuodolle oikeutta.

 

Rooman lähistölle vuokrahuvilaan työskentelemään vetäytynyt suomalaispariskunta saa vieraaksi kaksi suomalaista naistaiteilijaa. Nämä pakoilevat Järvikannas-nimistä häirikköä, joka on kummankin naisen ex-mies.

 

Romaanin nimi viittaa hänen tapaisiinsa vaikeasti käsiteltäviin tyyppeihin.

 

Tuon kehystarinan sisällä romaani haarautuu pieniksi sisäkertomuksiksi, jotka joskus vain sivuavat keskeisiä henkilöitä.

 

Tarinalinjoista yksi liittyy pariskunnan työskentelyyn: vaimo valmistelee tutkimusta filosofi Martin Buberista ja mies suomentaa Goethen värioppia. Buberin minuusfilosofia ja Goethen väriopilliset ajatukset esiintyvät tarinassa sitaatteina.

 

”Kaikki aktuaalinen elämä on kohtaamista”, vaimo siteeraa Buberia pariskunnan koettaessa sopeutua yllättävään vierailuun.

 

Tuuri on eräässä haastattelussa kertonut alkujaan suunnitelleensa tarinaan sisältyvistä sattumuksista novellikokoelmaa.

 

Ainekset viittaavatkin enemmän siihen kuin romaanin muotoon. Tapahtumia höllästi yhdistävä tragikoominen Järvikannas ei riitä romaanin punaiseksi langaksi ja oppineet sitaatit vaikuttavat päälle liimatuilta.

 

Kokonaisuus tuntuu johtavan ei-mihinkään.

 

Antti Tuurin hiottu, niukantarkka tyyli ja sen pinnanalaiset jännitteet suovat kuitenkin lukuilon, kun jättää syrjään odotukset romaanista. Ovathan lukuodotukset kulttuurisidonnaisia ja kirjallisuuden lajit nykyään toisiinsa liukuvia.

 

MARJA-RIITTA VAINIKKALA