P5310001-normal.jpg

Kaleva 31.5.2014

Suuriruhtinaskunnassa epärehellisyys perii maan

Arne Nevanlinnan romaanissa luokkaeroja tarkastellaan sadunomaisesti

 

ROMAANI

Arne Nevanlinna: Heta. WSOY 2014.

 

Heta on Celeriuksen säätyläisperheen kampurajalkainen piikatyttö, jota väheksytään säätynsä ja ontumisen vuoksi. Hänellä on kuitenkin erityiskyky: hän osaa lukea toisten ihmisten ajatuksia.

 

Romaani alkaa Haminan kadettikoulusta vuonna 1885 ja päättyy Lapinlahden sairaalaan vuonna 1965. Käänteentekevin osuus tapahtuu kenraalitar Celeriuksen 70-vuotispäivillä vuonna 1902.

 

Suomen suuriruhtinaskunta kuohuu venäläismielisten, ruotsinmielisten ja suomalaisaatteen kannattajien kiistoista. Naiset tuppautuvat politiikkaan, vaikka se on miesten asia. Nousevan työväenaatten hengessä palvelijat perustavat yhdistyksiä vaatiakseen palkankorostuksia ja muita etuja, mikä järkyttää säätyjen hyväksi havaittua tasapainoa.

 

Niinpä kenraalittaren Hetalle testamenttaama pieni rahasumma tyrmistyttää Celeriuksen sukukuntaa ja samalla käynnistää juonelliset tapahtumat.

 

Romaanissa on parodiaa ja fantasia-aineksia, joiden kautta tarinan tietyt yllätykselliset elementit tulevat ymmärretyiksi. Kumpuilevan juonen sadunomaisuus toimii keinona luokkaerojen ja yleisinhimillisen ahneuden tarkasteluun. Yhteiskunnallista teemaa tukee siihen liittyvä rakkaustarinakin, jossa on hiven chick lit-kirjallisuuden romantiikkaa.

 

Toisten ajatuksia lukiessaan Heta huomaa, kuinka omanvoitonpyynti ohjaa ihmistä. Hän haluaa tutkia, mikä on totta ja mikä valhetta ja ymmärtää, että todelliset tarkoitukset peitetään tekopyhyyden ja kauniisti muotoiltujen korulauseiden taakse.

 

Celeriuksen senaattori-poika on huomannut, ettei uraa enää rakennetta teologiselta tai sotilaalliselta pohjalta kuten aiemmin. Niinpä hän ryhtyy historioitsijaksi.

 

"Ilmassa liikkui kansallisia pyrkimyksiä, suomalaiset tarvitsivat niiden tueksi oman historiansa, ja kun sellaista ei oikeastaan ollut, sankariteot oli Lönnrotin ja Topeliuksen mallien mukaan pakko keksiä."

 

"Voi olla, että rehellisyys perii maan, mutta epärehellisyyttä on jännittävämpää seurata", Heta ajattelee.

 

Heta on tietokirjailija ja arkkitehti Arne Nevanlinnan (s. 1925) neljäs romaani. Esikoisromaani Marie oli Finlandia-ehdokkaana 2008. Myös sitä seuraavat romaanit Hjalmar (2010) ja Varma (2012) on Hetan tapaan nimetty päähenkilön mukaan. Yhteistä niille on ironinen kulttuurinäkökulma ja paatokseton historiallis-yhteiskunnallisen aiheen käsittely .

 

Celeriuksen perheenjäsenten salonkikeskustelut tuntuvat väliin pitkiltä, mutta luovat kyllä ajankuvaa ja näyttävät kuinka oman edun ajaminen verhoutuu julkisesti hyväksyttyihin tarkoituksiin.

 

Hetan lämminsävyinen ja samalla ironinen kerronta antaa elävän kuvan sadan vuoden takaisista luokkaeroista ja herättää miettimään, mikä on muuttunut tai vaihtanut muotoaan. Vieläkö tyhjä puhe peittää todellisen tarkoituksen ja vieläkö opportunismi laittaa laskelmoimaan?

 

Marja-Riitta Vainikkala