Kaleva 10.9.2012

 

Vihollinen voi tulla mistä tahansa

Romaani

Riikka Ala-Harja: Maihinnousu. Like 2012

 

Riikka Ala-Harjan romaani Maihinnousu on heti ilmestyttyään nostattanut ulkokirjallisen kohun. Ala-Harjan sisar ja tämän mies syyttävät kirjailijaa siitä, että tämä olisi ilman lupaa ottanut romaaninsa yhdeksi teemaksi sisarenpojan leukemian.

 

Maihinnousun päähenkilö ranskalainen Julie asuu Normandian merenrantakylässä ja toimii siellä vuoden 1944 Normandian maihinnoususta kiinnostuneiden matkailijoiden oppaana.

 

Aikanaan hänestä odotettiin merkittävää sotahistorian tutkijaa, mutta väitöskirjan teko keskeytyi rakastumiseen ja avioitumiseen.

 

Nyt nelikymppisenä hän huomaa olevansa turistiopas, jolla on meneillään avioero samaan aikaan kuin kahdeksanvuotiaalla tyttärellä havaitaan leukemia.

 

Tyttären verisyöpä on äkillinen ja aggressiivinen. Julien mielessä sairauden kulku vertautuu sodankäyntiin. Vihollinen voi tulla mistä tahansa, se voi ilmestyä milloin vain.

 

Sairastuneen lapsen vanhempien epävarmuus vertautuu maihinnousua edeltäneeseen miehitykseen - kumpikin on kaoottinen välitila, jossa pelko ja toivo vaihtelevat.

 

Toiseen naiseen rakastuneen, puhumattoman miehen kanssa on käynnissä näennäinen välirauha. Mies väistelee ratkaisuja ja pakenee. Keskitytään nyt sairauteen, mies sanoo.

 

Sodankäynnin pohdiskelu on vahva taustakertomus lapsen sairastumiskertomukselle. Koko tarinan ajan ne limittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan.

 

"Mitä minä siitä oikeastaan tiedän mitään, vaikka olen lukenut maihinnoususta melkein kaiken mahdollisen ranskaksi, englanniksi ja saksaksi. Olen kuvitellut taistelut edessäni. Mitä minä tiesin leukemiasta pari viikkoa sitten?" Julie sanoo.

 

Tarina etenee Julien mietiskelevän puhelevaan tyyliin. Sen intensiivisyyttä, tässä ja nyt -kokemusta, nostaa kerronnan preesensmuoto, jonka kautta lukija kokee kulkevansa Julien kanssa koko vuoden kestävän matkan.

 

Lapsen vakava sairaus, avioero ja sodankäynti ovat rankkoja aiheita. Niistä syntyisi helposti yksiviivaisen surkea tarina, mutta Ala-Harjan teksti taittaa sen lyyrisellä ilmavuudellaan.

 

Kysymys todellisten ihmisten kokemusten hyödyntämisestä kirjallisuudessa nousee julkisuuteen silloin tällöin.

 

Vuonna 1995 ilmestynyt Anja Kaurasen romaani Pelon maantiede nosti pienen kirjasodan, jossa keskusteltiin kirjailijan oikeudesta käyttää tutkimuksellista aineistoa fiktiivisessä romaanissa.

 

Vastikään johti rikostutkintaan asti päinvastainen tapaus, kun koulukiusatun ja itsemurhan tehneen Enkeli-Elisan tarinan kirjoittaja julkaisi teoksen todenperäisenä. Se kyseenalaistettiin ja tarinaa epäiltiin fiktioksi.

 

Tutkinnassa todettiin, että kirjailija ei ole syyllistynyt petokseen vaikka hän onkin yhdistänyt faktaa ja fiktiota.

 

Taiteen ja todellisuuden suhde on esteettis-eettinen kysymys, jota ei voi ratkaista rikosoikeudessa ellei kyse ole toisen ihmisen vahingoittamisesta.

 

Ala-Harjan Maihinnousua lukee nimenomaan romaanina eikä sen tapahtumia mitenkään pysty yhdistämään tiettyyn ihmiseen.

 

Maihinnousu on koskettava ja taitava teos, jossa lapsen sairastumisen rinnalla kulkeva pohdinta sodan olemuksesta on yhtä vahva ja vaikuttava kuin leukemiasta kertova tarinataso.

 

Näiden kahden tason yhteenliittymän kautta Maihinnousun perusteema onkin kysymys pelosta ja luopumisesta - siitä, miten ihminen pakon edessä jaksaa kestää tiedon kuoleman väistämättömyydestä.

 

Marja-Riitta Vainikkala