Lindgren.jpg

Kaleva 4.4.2016

Astrid Lindgrenin monet roolit

 

ELÄMÄKERTA

Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä, suom. Kari Koski. WSOY 2016.

 

Tanskalainen kirjailija ja kriitikko Jens Andersen perehtyi Astrid Lindgrenin (1907-2002) ennen julkaisemattomaan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin ja kirjoitti muotokuvan, joka avaa Lindgrenin monipuolista persoonaa.

 

Lindgren on lapsen oikeuksia puolustaessaan vaikuttanut lastenkirjallisuuteen enemmän kuin ehkä kukaan muu aikalaiskirjailija.

 

Hän oli edelläkävijä ja toimi kulttuuripolitiikassa lastenkirjailijoiden puolesta.

 

Ällistyttävän työteliäs Lindgren oli: ”Aamupäivisin makaan sängyssä kirjoittamassa, sen jälkeen menen kustantamoon ja kerron muille kirjailijoille, miten heidän pitäisi muuttaa kirjojaan, jotta niistä tulisi lukukelpoisia, ja sitten menen kotiin jatkamaan työntekoa.”

 

Kollegiaalista arvostelua tulikin siitä, että Lindgrenillä oli kaksoisrooli kirjailijana ja oman kustantamonsa kustannustoimittajana.

 

Hän kuitenkin onnistui tasapainoilussa ja osoitti siinä terävää liikevaistoa.

 

Liki 70-vuotiaana Lindgren ryhtyi poliittiseksi journalistiksi ja ympäristöaktivistiksi.

 

Sukkelasanaisuutensa vuoksi hän joutui Ruotsin valtaapitävien kritiikin kohteeksi.

 

Ryöpytystä tuli kirjoistakin.

 

Peppi Pitkätossun väitettiin houkuttelevan lapsia anarkismiin, Veljeni, Leijonamielen taas itsemurhaan.

 

Opettavaisen ”sosialistisen lastenkirjan” nousussa 1970-luvulla Lindgrenin satumaailma joutui edistysmielisten epäsuosioon.

 

Kirjailija piti kiinni näkemyksestään: lastenkirjan ei tule suojella ja opettaa, vaan haastaa lapset ja nuoret yleisinhimillisten kysymysten äärelle. Lapsille voi kirjoittaa myös torjutuista aiheista kuten kuolemasta, puhutaanhan siitä kansansaduissakin.

 

Saduillaan Lindgren halusi taistella hyvän puolesta todellisuudessa.

 

Andersenin teos näyttää Lindgrenin laaja-alaisuuden. Hän kirjoitti tytöille ja pojille ja kykeni erilaisiin lajityyppeihin kuten humoristisiin kertomuksiin, etsiväromaaneihin, satuihin, eläintarinoihin ja fantasiaan.

 

Andersen erittelee Lindgrenin kirjojen teemoja ja elämänvaiheita. Tuotannossa toistuvan lapsen yksinäisyyden hän asettaa yhteyteen sen kanssa, että Lindgren joutui jättämään 19-vuotiaana synnyttämänsä aviottoman lapsen sijaiskotiin Tanskaan.

 

Vaikka hän tapasi poikaansa usein ja pystyi ottamaan tämän 3-vuotiaana takaisin luokseen, lapsesta luopuminen suretti häntä koko elämän.

 

Kirjan nimi Tämä päivä, yksi elämä viittaa Lindgrenin näkemykseen, että jokaiseen päivään pitäisi suhtautua kuin se olisi ainoa, mitä on.

 

Jens Andersenin yli 400-sivuisessa teoksessa on laaja lähdeluettelo ja henkilöhakemisto. Teos ei seuraa perinteisintä elämäkerran linjaa aloittamalla kohteensa sukujuurista, vaan taustat ilmenevät tarinan edetessä.

 

Syntyy vaikutelma, että Andersen on syvästi perehtynyt aiheeseen ja nostanut esiin asiat, joilla oli olennainen vaikutus Astrid Lindgrenin tuotantoon ja toimintaan.

 

MARJA-RIITTA VAINIKKALA